|
Teksti:
Jukka Laaksonen

002
ja kultasormi
Miten
työ sujuu, kun pikkupajoissakin voi jo pudottaa hiiren roskikseen
ja ruveta miksaamaan moottorikäyttöisillä, kosketusherkillä
feidereillä? Vanha kultakorva Jukka Laaksonen herkisteli sormenpäitään
uudessa Pro Tools -pikkumikserissä.
Tyypillinen
audiotyöasemahan on vakiorakenteinen kotitietokone, johon on lisätty
laadukas äänikortti ja asennettu sopiva ohjelma. Pohjimmiltaan
työasemakin toimii siis normaalin tietokoneen tavoin eli sitä
käytetään joko QWERTY-näppäimistön tai
hiiren avulla. Jotta koneeseen yleensäkään saataisiin
kuljetetuksi audiota sisään ja ulos konttaamatta päivittäin
koneen takana, tarvitaan lisäksi jonkinlainen johdon päässä
oleva, liittimillä varustettu lisärasia (break-out box). Sellainen
lisärasia on esimerkiksi tämän testilaitteen edeltäjämalli,
sinivalkoinen Digi001.
Se,
että käytössä ei tällaisen audiopurkin lisäksi
ole lainkaan perinteistä äänistudion keskusyksikköä,
mikseriä, ei ehkä ensi alkuun tunnu isoltakaan puutteelta.
Onhan käytettävissä aina ruudulla näkyvä, ohjelmallinen
virtuaalimikseri, jossa voi hiirellä liikuttaa kaikkia nupppeja
ja hanikoita ja jota voi vieläpä muokata ja laajentaa mielin
määrin. Työskentely hiirellä ja ruutunäytöllä
toimiikin hyvin silloin, kun asemalla tehdään työtä
harrasteluonteisesti silloin tällöin, tunti-pari kerrallaan.
Sen sijaan heti, kun työpäivä pitenee ja kiirekin painaa
päälle, hiirivetoisen työergonomian puutteet alkavat
muodostua rasitteiksi.
Perinteisen
mikserin sujuva käyttöhän perustuu aika pitkälle
tutun työympäristön synnyttämään mekaaniseen
lihasmuistiin. Tietyt säätimet ovat aina samassa suunnassa
ja kun korva kuulee jotain, sormi nousee jo tottumuksesta oikealle nappulalle
ilman, että katseella tarvitsee seurata kättä tai kääntää
korvia pois kaiuttimista. Sen sijaan hiirityö on pitkän päälle
paljon rasittavampaa, erityisesti niskalle ja selälle. Koska kuvaruudulla
oleva kohdistin voi hiireen tartuttaessa olla missä vain, asioiden
teko klikkaamalla vaatii aina useita lisäponnistuksia: katseen
kohdistamista näytölle, kohdistimen hakemista silmiin, niskan
pitämistä paikallaan ja vielä samanaikaisen käden
sivuliikkeen tekemistä hiirellä. Se, että kohdistin pitää
usein tarkasti sovittaa hyvinkin pieneen kohteeseen ruudulla, vielä
lisää käsivarren staattista lihasjännitystä,
joka saattaa kostautua vuosia myöhemmin ankarina niskakipuina.
Näiden
ikävien oireiden ehkäisyyn on voimistelun lisäksi kaksi
hyvää keinoa. Ensimmäinen ja huokeampi konsti on opetella
ulkoa kunkin ohjelman QWERTY-näppäimistölle ohjelmoidut
näppäinoikotiet, jolloin käsivarret saavat levätä
enemmän. Toinen, usein parempi (joskin hintavampi) keino on hankkia
erillinen, mikserin mallinen ohjainlaite, jolla audio-ohjelman tärkeimpiä
toimintoja pystyy käyttämään suoraan edellä
kuvatun lihasmuistin avulla, ilman hiirtä tai näppäimistöä.
Nyt esiteltävä Digi002 onkin juuri tällainen työasemaohjain.
Sen lisäksi
se sisältää myös koko audio-osuuden (liittimet,
vahvistimet jne) ja toimii siis niin haluttaessa itsenäisenä
mikserinä myös ilman tietokonetta ja Pro Toolsia. Tämä
on kätevää, vaikka laitetta ei aiotakaan kuljetella keikoilla,
koska pikkustudiossa ei silloin välttämättä tarvita
erillistä ristikykentätaulua (kuten räkkiasenteisten
boxien kanssa pelattaessa). Joustavan studiotyöskentelyn kannalta
tärkein hyöty tällaisesta oikeasta mikseristä on
kuitenkin se, ettei jokaisen pikkuhomman tai kopion teon vuoksi aina
tarvitse käynnistää koko tietokonetta, vaan mikserillä
voi muokata ja siirtää audiota suoraan ja heti.
Uudessa Digi002:ssa itse
audio-osuus on melko samanlainen kuin Digi001, mutta sisältää
001:n kahden mikrofonitulon asemesta neljä mikrofonituloa etuvahvistimineen.
Kahdeksan analogisen linjatulon ja -lähdön värkissä
on lisäksi optiset väylät (tulo/lähtö), joita
voi valinnaisesti käyttää joko stereoväylänä
(S/P DIF in/out) tai 8-kanavaväylänä (Adat in/out). Valittaessa
Adat-vaihtoehto stereoväylä siirtyy galvaanisille koaksiaaliliittimille
(RCA). Toinen tekninen ero alkuperäiseen 001-elektroniikkaan on
siinä, että 002 pystyy tarvittaessa käsittelemään
myös 96 kHz näytetaajuutta ja 24-bittistä audiota.
Lisänä on tietysti midi (yksi tulo ja kaksi lähtöä)
sekä uutuutena FireWire-väylä, jolla laite kytketään
tietokoneeseen ja jonka kautta kaikki dataliikenne mikseriin päin,
niin audio, midi kuin automaatiokin, hoituu kätevästi yhdellä
kaapelilla.
Vaatimukset
Windows-puolella 002 hyväksyy kumppanikseen vain Windows XP -käyttiksen
(joskin sekä ammatti- että kotiversiot kelpaavat). Mac-puolella
vaatimus on OS 9.2 (mutta se ei toimi uuden OS X:n missään
versiossa). Kokeilussa käynyt laite asennettiin Mac-työasemaan
erillliselle OS 9 -kovalevylle.
Mac-väelle mielenkiintoinen kysymys onkin juuri tulollaan oleva
(ja pitkään lupailtu) Pro Tools 6, joka toimii myös Applen
nykyisessä, vanhaa huikeasti vakaammassa ja myös audio-ominaisuuksiltaan
paremmassa X-käyttöjärjestelmässä. Siihen nähden
Digi002-tuotteen tämänhetkinen ajoitus yhdessä PT LE
5.3.3 -ohjelman kanssa vaikuttaa hieman oudolta. Miksi tuoda markkinoille
uusi, mutta vain vanhassa käyttiksessä toimiva laite juuri
nyt, kun koko Mac-ohjelmistokanta on uusiutumassa ja kun suuri osa kilpailijoista
on jo päivittänyt vastaavat tuotteensa? Se, että yhtiö
ei odottanut saadakseen ensin OS X -version täysin valmiiksi ja
sitten yhdistänyt sitä 002:een uudeksi supertuotteeksi, herättää
epäilyjä esimerkiksi kovasta kiireestä. Vai oliko Windows-version
julkistuspaine ehkä niin kova, että myös Mac-versio piti
tässä tilanteessa väkisin saada juuri nyt myyntiin?
Oli miten oli, se on toki selvää, että DD vanhaan tapaan
vastaa huutoonsa ja tuottaa varmasti jonkin ajan kuluttua myös
Digi002:een sopivat ajurit, joilla PT6- ja OS X -yhteensopivuus jatkossa
hoituu mallikkaasti.
Kilpailijat
Mahdolliseen julkistuskiireeseen ei löydy selkeää syytä,
koska varsinaisesti toista samanlaista laitetta ei markkinoilta löydy,
vaan kilpailijoilta puuttuu aina jokin Digi002:n ominaisuus tai niiden
yhdistelmä. Esimerkkejä vaihtoehtoisista tuotteista ovat MIDI-väylällä
toimivat ohjaimet (kuten JL Cooperin CS-10-sarja, Mackien Baby HUI tai
CM Labsin MotorMix). Vaikkakin niiden hinta on huokeampi kuin 002:n,
voidaan epäillä hitaamman midiväylän siirtokykyä
monimutkaisissa miksauksissa ja nopeissa muutoksissa. Toisissa näistä
on motorisoidut liukusäätimet, toisissa taas ei. Ne kaikki
ovat kuitenkin vain ohjaimia Pro Toolsin (tai muun vastaavan ohjelman)
käyttämiseen, eikä niiden avulla tai läpi voi siis
kuljettaa itse audiota.
Näihin verraten Digi002 antaa aika paljon lisärvoa, joka puolestaan
tuo sen muita korkeamman hinnankin ymmärrettävään
valoon. Ensinnäkin 002 on nopealla FireWire-väylällä
toimiva ohjain, jonka liukusäätimet ovat sekä kosketusherkät
että moottoroidut ja jonka käyttölogiikka on suunniteltu
nimenomaan Pro Toolsin käyttämiseen. Lisäksi samassa
laitteessa se antaa käyttöön myös digitaalisen audiomikserin,
jossa on elektroniikan ohessa myös omat korjaimet, dynamiikka ja
tehosteet.
Oheinen ote on lainaus Jukka Laaksosen
kirjoittamasta testiartikkelista, joka on kokonaisuudessaan luettavissa
Riffin numerossa 1/2003.
Riffin irtonumeroita myyvät hyvinvarustetut soitinliikkeet, kirjakaupat
ja lehtipisteen myymälät ympäri Suomen.
Voit myös tilata lehden irtonumeroita ja vuosikertoja näiden
verkkosivujen kohdasta "tilauslomake".
Paluu lehteen
Paluu artikkeleihin
|
|